El ardiente cordero

Lounaan jälkeen lähdimme ajamaan kohti merenrantahuvilaamme, joka sijaitsi Alcanarissa 170 km Barcelonasta lounaaseen. Alcanarin seutu on siitä mukavaa aluetta, että siellä pärjää suomella aivan yhtä hyvin kuin englannilla. Tietenkään katalaanin taidosta ei olisi haittaa.

Illalla oli sitten ensimmäisen kokkaussession vuoro. Paikalliset kaupat osoittautuivat ”lieviksi” pettymyksiksi. (Se supermarketti mielettömine kalatiskeineen löytyi sitten tietenkin vasta viimeisenä päivänä.) Matkaan tarttui Lidlin yhteydessä olevasta lihakaupasta boxi lihaa, jossa kuvittelin olevan pelkkää karitsan karetta. Pohjalta löytyi kuitenkin ties minkälaisia ylläreitä, kuten karitsan potka. Lidlistä saimme myös grillin jolla pystyimme valmistamaan lihat.

El ardiente cordero (eli Palava karitsa)
8 hlö

Ihan alkuun voisi reseptin nimestä mainita sen verran, että keksin sen itse, enkä ole lukenut päivääkään espanjaa. Se siis tuskin on aivan oikein.

3 kg luista karitsan lihaa
1 l neutraalin makuista öljyä
1 valkosipuli hienonnettuna (saa olla enemmänkin)
muutama rosmariinin oksa (tai kuivattuja yrttejä)
suolaa
pippuria

1. Valmista aineksista marinadi ja lisää lihat luineen. Huolehdi, että kaikki lihat ovat kosketuksissa marinadin kanssa. Anna marinoitua vähintään pari tuntia.
2. Sytytä grilli ja marinoi kokkia hyvällä punaviinillä.
3. Seuraavan vaiheen voi hoitaa kahdella tavalla, eli naisten ja miesten tavalla. Marinadit voi pyyhkiä pois lihoista ennen paistamista, jolloin grillaus on turvallisempaa ja helpommin kontrolloitavaa. Jos marinadia ei pyyhi pois, on grillaus hauskempaa ja näyttävämpää. Kannattaa kuitenkin varautua lähes metrisiin liekkeihin, kun öljy palaa hiilillä. Grillaa siis lihat haluamaasi kypsyyteen, mutta muista, että karitsan ei tarvitse olla läpikypsää.
4. Tarjoile välittömästi esim. salaatin, maissin, perunoiden tms. kanssa.

Yllämainitun setin lisäksi grillasimme myös paikallisia raakamakkaroita varmistamaan, ettei jää nälkä. Alkupalana oli perinteisiä, mutta aina yhtä hyviä serranokinkkuun käärittyjä hunajameloniviipaleita.

-Timo

Päivä, ilta, yö ja päivä Barcelonassa

Saavuimme siis Barcelonaan perjantaina 29.6. ja majoittumisen jälkeen ensimmäisenä mielessä olikin lounas, koska Finskin tarjoamasta kaksi prinssinnakkia sisältävästä aamupalasta oli kulunut jo aika monta tuntia. Onneksi saimme oppaaksemme Barcelonassa asuvan ex-kulttuurisihteeri Elisa Konttorin, joka vei meidät paikalliseen lounaspaikkaan (tarkemmat tiedot tulevat, kunhan löydän käyntikortin). Barcelonassa pystyy syömään monissa paikoissa erittäin hyvän kolmen ruokalajin lounaan viineineen n. 8 eurolla. Nämä paikat pitää vain löytää ja voin vakuuttaa, että etsiminen kannattaa, jos vaihtoehtona on samanhintainen Mäkkimättö. Itse söin alkuun erittäin hyvän Caesar-salaatin, jossa oli päällä anjoviksia, pekonia ja krutonkeja. Pääruoaksi valitsin turskaa katalonialaiseen tapaan. Tämä siis tarkoitti paistettua turskaa tomaattikastikkeella ja oli parasta turskaa, mitä olen eläessäni syönyt (asiantila muuttui vielä samana päivänä). Lounaan kruunasi vielä jätskipallo suklaakastikkeella. Enpä juurikaan muista, mitä muut söivät, mutta kaikki lähtivät hyvillä mielin jatkamaan matkaa.

Illalla Aki ja Elisa veivät meidät Menjador nimiseen ravintolaan. Täällä pystyi huomaamaan, että ruuan ja palvelun taso eivät aina korreloi. Menjadorissa oli viikonloppuisin yhdeksän ja yhdentoista kattaukset, joista valitsimme aikaisemman. Meille tehtiin alussa selväksi, että klo 23 mennessä ravintolasta pitää olla ulkona. Ensimmäinen muistutus tästä tuli 22.35, minkä jälkeen tarjoilija tuli antamaan meille väliaikatietoja ajan kulumisesta n. 3 minuutin välein. Se niistä tipeistä…

Sitten ruokiin. Alkuun Aki tilasi pöydän täyteen tapaksia ja kaikki oli erittäin hyviä. Pöydästä löytyi gazpachoa, serrano-kinkkua, mustekalaa, anjoviksia, tomaatti-valkosipuli bruschettoja, ankan maksaa, lohta ja varmaan muutakin, mitä en juuri nyt muista. Eniten kummastusta herätti venäläistyylinen sillikaviaari rehellisen suomalaisen Real-leivän päällä. Hyvää oli, mutta tuskin tyypillistä alueelle.

Pääruuaksi tilasin kevyesti paistettua tonnikalaa tomaatin ja friteerattujen basilikan lehtien kera. Tonnari oli ihan jees, mutta tomaatit olivat aivan taivaallisia. Saman tyylisiä saa ainakin jostain purkeissa nimellä ”sun kissed tomatoes” eli ne ovat vähän kuin aurinkokuivattuja tomaatteja, mutta ei niin voimakkaita. Aikamoinen annoskateus iski kuitenkin, kun maistoin Akin ja Kimmon tilaamaa turskaa. Oobaut samanlainen ruoka, kuin mitä söin lounaalla, mutta vielä parempi. Vaikea kuvitella, että mikään kalaruoka voisi olla parempaa. Summa summarum: jos olet Barcelonassa, kokeile turskaa.

Jälkkäriä meille ei sitten enää tarjoiltukaan, kun aika alkoi loppua…

Seuraavan päivän lounas sisälsi sitten lähinnä tasoittavaa sangriaa ja patonkia, joten ei siitä sen enempää.

-Timo

HOLA!

Kirjoitellaanpas välillä tännekin, kun takana on jo melko pitkä kuiva kausi.

KY:n sihteeristön yhdeksän henkinen iskuryhmä vietti viime viikon tutustumassa Espanjan itärannikon ihmeisiin ja Kylinárian porukasta mukana oli allekirjoittaneen lisäksi Emppa ja Mikko. Reissulla tuli syötyä ja juotua hyvin, kuten odottaa ehkä sopikin.

Tässä kirjoituksessa on tarkoitus hieman ruotia matkan saldoa varsinkin kulinaristisessa mielessä. Ravintolareissuista muistan lähinnä oman lautaseni antimet, mutta muut voivat sitten kommentoida itse omia ruokiaan.

Tämä oli siis tällainen pohjustusteksti tuleville raporteille ja resepteille.

-Timo

Lihapullia Italiasta

Itse tein näitä toissaviikonloppuna ja oli aika hyviä. Ja helppoa kuin mikä.

Lihapullia siis tulee tällä ohjeella, kai nää on italialaisia, riittää noin neljälle.

Kastike

1 rkl öljyä
1 sipuli
1 tlk tomaattimurskaa
4 rkl tomaattipyrettä
1,25 dl vettä
1,25 dl punkkua (italialaista tietty, loput voi sitten juoda)
valkosipulia
laakerinlehti
mustapippuria
lihaliemikuutio

Itse pullat

1,25 dl maitoa
pehmeitä leipäpaloja (esim. ranskanleipää, revittynä pieniksi paloiksi), laitoin kupillisen eli kai noin "2,5 dl" jos leipää voi niin mitata
500 g jauhelihaa
1 sipuli
parmesaania (joku ruokalusikallinen tai maun mukaan)
vatkattu muna
persiljaa tai muuta yrttiä (kandee hienontaa)
mustapippuria
oreganoa
muita mausteita oman maun mukaan

Ja tehdään näin:

Kastike
1. Paistele sipulit (eli kuullota)
2. Lisää muut kastikeainekset
3. Keittele hiljalleen parikyt minsaa, sekoittele vähän välillä
4. Valmista kun kastike on sopivan paksua

Pullat
1. Laita leipäpalat maitoon turpoamaan, kestää noin 5 minsaa. Muista repiä leivät tarpeeksi pieniksi, ettei ne oo mitään järjettömiä möllejä.
2. Lisää muut pulla-aineet, sekoittele. Ei kannata sekoittaa millään apinanraivolla vaan silleen semivarovasti
3. Tee niistä pallon muotoisia pullia, tai vaikka neliöitä jos haluat
4. Paistele pannussa öljyssä, silleen että ruskistuvat joka puolelta
5. Lyö pullat kastikkeeseen, keitä hiljaisella noin vartti
6. Ota laakerinlehti pois kastikkeesta jos et halua tukehduttaa seuralaista

Tarjoilla voi vaikka pastan taikka spagetin kanssa ja tietty parmesaania pöytään. Punkkua kannattaa juoda. Voi avata toisenkin pullon jos ruoanlaittoon käytetty ei riitä.

- Mikko

Italialainen lammaspata

Kirjoitellaanpas taas illan ratoksi jotain juttuja tänne. Lisäsin juuri laskurin sivulle, joten tilanteen kehittymistä voi seurata tuolta -> päin.

Tämä ruoka on sellainen, jota olen tehnyt vaikka kuinka monta kertaa, mutta aina eri tavalla. Reseptit ovat itsekehitettyjä, mutta idean tähän olen saanut muistaakseni jostain Jamie Oliverin keittokirjasta. Reseptiin vaikuttaa erittäin paljon paikallisen ruokakaupan HeVi-valikoima. Tähän ruokaan voi pistää melkein mitä tahansa, mikä näyttää hyvältä ja tuoreelta hyllyssä.

Tähän kirjoitettu resepti on mukaelma KY:n hallituksen + aveccien Uuden Vuoden mökiltä 2006-2007.

Reseptissä on karitsanpotkia, jotka ovat parin nyrkin kokoisia luullisia lihanpaloja. Yksi sellainen on aika soppivan kokoinen pala yhdelle. Painoa yhdellä potkalla luineen on noin 500-600 g ja kilohinta on noin 10-13 €/kg, mikä on hyvin kohtuullista, ottaen huomioon raakaaineen maku ja trendikkyys. Tällä hetkellähän "halvat" lihanpalat nostavat taas profiiliaan ja pitkiä haudutusaikoja osataan vieläkin arvostaa. Henk. koht. suosittelen varaamaan ainakin joskus esim. 6 h ruuanlaittoon, Siinäkin ajassa maut ehtivät tiivistymään aivan erilaiseksi, kuin parin minuutin paistolla.

Patojen tekemisessä suurin hienous on se, että reseptiä ei tarvite todellakaan noudattaa orjallisesti, vaan sitä saa muokata ihan omien raaak-ainevalikoimien ja aikataulujen mukaan. Jos vaikka haluaa juosta tunnin lenkin ruuanlaiton väilissä, niin senkun jättää sen porisemaan.

Meillä lihojen hankinta ei mennyt ihan putkeen. Tilasin 14 karitsanpotkaa, jotka vielä erikoistilauksesta sulatettiin etukäteen. Kun saavuimme KKK-Supermarket Jämsään hakemaan tarvikkeita, ylläri oli melkoinen. Lihaa tuli kolme tukkulaatikollista. Meille oli siis sulatettu 14 lampaan reittä, eli pääsiäisistä tuttua viulua, jotka painoivat 2,5 kg kappale. Eli 35 kiloa lihaa neljälletoista hengelle. Ostin sitten 2 reittä ja loöpuista tehtiin lammasjauhelihaa...

Ja sitten varsinaiseen reseptiin:

Italialainen Lammaspata
14 hlö

• 6 kg luista lampaanlihaa, esim. kaksi reittä tai karitsanpotka per henki
• 2 kg kiinteitä perunoita, lapin puikulaan olen ihastunut viime aikoina. Toisaalta keväisin ei ole siiklin voittanutta.
• 1 kg porkkanoita
• 2 kg luumutomaatteja
• 30 salottisipulia
• 5 valkosipulia
• 2 rs herkkusieniä
• 1 pll punkkua (toinen editämään kokin inspiraatiota)
• voita
• 1 pss tai ruukku timjamia
• 1 pss tai ruukku rosmariinia
• vettä
• n. 40 mustaa pippuria
• muutama laakerinlehti

1. Puhdsista liha kalvoistaan ja leikkaa paloiksi (jos käytät karitsanpotkia, niin jätä ne kokonaisiksi)
2. Sulata voi isossa padassa ja ruskista lihat
3. Peitä lihat vedellä ja kiehauta. Kuori pois pinnalle kertyvä vaahto.
4. Lisää viini, tomaatti, valkosipuli kokonaisia kynsinä ja mausteet sideharsonyytissä (jos nyyttimateriaalialeja ei löydy, niin heitä vaan sekaan ja ongi myöhemmin suurimmat pois). Hauduta väh. 1 tunti.
5. Lisää pestyt perunat ja porkkanat. Hauduta n. 20 minuuttia.
6. Lisää voissa ruskistetut salottisipulit [jos sipuleiden kuoriminen laiskottaa, niin voi käyttää hillosipuleja (ei kyllä kannata)] ja herkkusienet. Hauduta 15 min.
7. Tarjoa patongin ja hyvän viinin kanssa.

Viinistä sen verrain, että Barolo toimi. Barolohan tulee Italiasta saman nimisestä pikkukylästä 15 km Alban kaupungista etelään. Kyseisen alue on Italian tunnetuin ja arvostetuin viinialue ja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Jos haluat tietää enemmän tästä ta ijostain muusta maailman viinialueesta, niin osta André Domainén kirja Viini. Siin' on oobaut 1 000 sivua tiukka asiaa maailman viineistä. Itse maksoin opuksesta Hulluilla Päivillä muistaakseni noin 16,90 €, mut on ehdottomasti normishintansa (n. 25 €) arvoinen.

Alkuruokaa ei ollut, koska pääruoka oli sen verran tukevaa, mutta lisäkkeeksi tarjottiin raikasta vihersalaatia. Jälkkäriksi oli Jallua saunanlämmityksen yhteydessä. Toimi...

-Timo