keskiviikko 11. heinäkuuta 2007

El ardiente cordero

Lounaan jälkeen lähdimme ajamaan kohti merenrantahuvilaamme, joka sijaitsi Alcanarissa 170 km Barcelonasta lounaaseen. Alcanarin seutu on siitä mukavaa aluetta, että siellä pärjää suomella aivan yhtä hyvin kuin englannilla. Tietenkään katalaanin taidosta ei olisi haittaa.

Illalla oli sitten ensimmäisen kokkaussession vuoro. Paikalliset kaupat osoittautuivat ”lieviksi” pettymyksiksi. (Se supermarketti mielettömine kalatiskeineen löytyi sitten tietenkin vasta viimeisenä päivänä.) Matkaan tarttui Lidlin yhteydessä olevasta lihakaupasta boxi lihaa, jossa kuvittelin olevan pelkkää karitsan karetta. Pohjalta löytyi kuitenkin ties minkälaisia ylläreitä, kuten karitsan potka. Lidlistä saimme myös grillin jolla pystyimme valmistamaan lihat.



El ardiente cordero (eli Palava karitsa)
8 hlö

Ihan alkuun voisi reseptin nimestä mainita sen verran, että keksin sen itse, enkä ole lukenut päivääkään espanjaa. Se siis tuskin on aivan oikein.

3 kg luista karitsan lihaa
1 l neutraalin makuista öljyä
1 valkosipuli hienonnettuna (saa olla enemmänkin)
muutama rosmariinin oksa (tai kuivattuja yrttejä)
suolaa
pippuria

1. Valmista aineksista marinadi ja lisää lihat luineen. Huolehdi, että kaikki lihat ovat kosketuksissa marinadin kanssa. Anna marinoitua vähintään pari tuntia.
2. Sytytä grilli ja marinoi kokkia hyvällä punaviinillä.
3. Seuraavan vaiheen voi hoitaa kahdella tavalla, eli naisten ja miesten tavalla. Marinadit voi pyyhkiä pois lihoista ennen paistamista, jolloin grillaus on turvallisempaa ja helpommin kontrolloitavaa. Jos marinadia ei pyyhi pois, on grillaus hauskempaa ja näyttävämpää. Kannattaa kuitenkin varautua lähes metrisiin liekkeihin, kun öljy palaa hiilillä. Grillaa siis lihat haluamaasi kypsyyteen, mutta muista, että karitsan ei tarvitse olla läpikypsää.
4. Tarjoile välittömästi esim. salaatin, maissin, perunoiden tms. kanssa.

Yllämainitun setin lisäksi grillasimme myös paikallisia raakamakkaroita varmistamaan, ettei jää nälkä. Alkupalana oli perinteisiä, mutta aina yhtä hyviä serranokinkkuun käärittyjä hunajameloniviipaleita.

-Timo

Ei kommentteja: